16 May

Team Gainomaxin Tuuli Petäjä: treenireissuilla kokkaan mieluummin itse

Kisa- ja leirimatkoilla Tuuli huolehtii uesimmiten itse ruokailusta. Hän yrittää vältellä hotelleja ja asustaa mieluummin kämpässä, jossa on keittiö.

”Lounasevääksi tulee usein laitettua joku pasta- tai riisisalaatti eväsboksiin, toisinaan käymme myös sopivassa ravintolassa lounaalla.  Usein viikkoon mahtuu myös tiimi-illallinen jolloin kaikki mukana olevat suomalaispurjehtijat kokoontuvat yhdessä ravintolaan.”

Toisinaan Tuulin on asuttava kisareissulla hotellissa, ja silloin on pakko hoitaa kaikki ateriat ravintoloissa. Hotelliaamiaisellekin Tuuli tuo usein muonaa kaupasta tai kotosuomesta saakka.

”Olen lähes kaikkiruokainen, kunhan ruoka on puhdasta ja jokseenkin terveellistä. Olen kisareissuilla syönyt joitain aika eksoottisia keitoksiakin ihan ilman ongelmia. Viime vuoden EM-kisoissa Bulgariassa sain hotelliaamiaiselta vatsataudin ja olin kolme päivää vuoteenomana. Onneksi pääsin tolpilleni ennen ensimmäistä starttia.”

Olympiaruokaa kisakylissä

”Olympialaisten aikaan urheilijat asuvat kisakylässä solukämpissä, joissa ei ole keittiötä. Ruokasalissa on tarjolla aamupalaa, lounasta ja illallista suurin piirtein kellon ympäri”

Joillakin joukkueilla on omat kokit mukana, Suomella ei. Tuuli kertoo, että ruotsalaisilla on oma kokki mukana jopa maailmancup-kiertueellakin.

”Pekingin olympialaisten kisakylässä oli tarjolla monipuolisesti ruokaa kaikista kulttuureista – aina sushista intialaiseen ja McDonaldsin burgereihin. Mieleeni jäi elävästi kuinka oman kisasuorituksensa jo päättäneet urheilijat jonottivat juhlatunnelmissa Mäcciin. Jamaikan pikaviestijoukkue Usain Boltin johdolla taisi tosin syödä siellä kananuggetteja joka päivä.”

Kuva: tuulipetaja.com

 

11 May

Team Gainomaxin olympiakisat

Neljän vuoden välein järjestettävät kesäolympialaiset kuuluvat monen urheilijan uran kiistattomiin kohokohtiin. Valtaisaan tapahtumaan kuuluu paljon muutakin kuin oma kisasuoritus.

Tuuli Petäjä on joukon olympiakonkari

Toisissa olympialaisissaan kisaava Tuuli kertoo, ettei toisella kerralla olympiahumua enää tarvitse jännitellä. Lisäksi purjehduskisat käydään Lontoossa päätapahtuma-alueen ulkopuolella. Samoin tehtiin myös Pekingin kisoissa.

”Pekingin olympialaisissa purjehdittiin tunnin lentomatkan päässä kisakaupungista, ja Lontoossakin kisapaikalle saa ajaa kisakaupungista viitisen tuntia. Olen mukana avajaisissa ja päättäjäisissä, joten kisahuumaakin on tiedossa.  Ja totta kai on suuri kunnia päästä edustamaan Suomea ja olemaan osa joukkuetta!”

Olympialaisissa Tuulia vastaan ottelevat ihan samat naamat kuin kilpailuissa yleensäkin – suurta eroa normikisoihin ei siis ole. Urheilijoita on paikalla vähemmän, mutta mediaa ja taustahenkilöitä paljon enemmän.

Tavoitteena surffiammattilaisella on päästä Lontoossa kahdeksan parhaan joukkoon. Maita on mukana yhteensä 28, ennakkosuosikkeja ovat etenkin Espanja, Israel, Italia, Ranska ja Puola.

”Pekingissä olin sijalla 16. Tietysti näkisin itseni mielelläni palkintopalleilla Lontoossa. Tiedän, että jos surffaan niin hyvin kuin osaan, olen kahdeksan parhaan joukossa. Jos muut mokaavat, olen aika paljon korkeammalla!”

Olympialaiset ovat Laura Salmisen unelma

Laura on Suomen ehdotonta 5-otteluhuippua, ja hän on kovaa kyytiä lähdössä kesällä Lontoon olympialaisiin. Edessä on kuitenkin vielä monta kisaa, joissa loput olympiapaikat jaetaan. Laura on jo tänä keväänä kisannut Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Unkarissa ja Venäjällä. Seuraavaksi  matka vie Italiaan ja Kiinaan, joten matkalaukut ovat kovassa käytössä tällä kaudella.

”Olympialaiset eivät todellakaan ole tavallinen kisa vaan jokaisen huippu-urheilijan unelma on päästä olympialaisiin ja pärjätä siellä. Se, että kisat pidetään vain joka neljäs vuosi antaa olympialaisille aivan erityistä arvokkuutta – lisäksi koolla on kaikkien lajien kaikkein parhaat. Maailmanmestaruuskisatkin ovat tosi kova juttu, mutta ne otellaan joka vuosi. On todella hienoa edustaa pientä Suomea maailmalla.”

Seuraamme tiiviisti Lauran kisoja ja pidämme peukkuja!

Leena Puotiniemi: olympiapaikka on etuoikeus

Leena varmisti olympiapaikkansa miltei vuotta ennen Lontoon kisoja. Maratoonari on sitä mieltä, ettei kisoista kannata ottaa liikaa paineita, vaan valmistautua niihin huolella ja murehtimatta. Olympiapaikka on tosin jonkin verran muuttanut Leenan suhtautumista juoksemiseen: sponsoreiden, liittojen, ja muiden tukijoiden odotukset luovat lisäpaineita menestyä.

“Haluan pitää jalat maassa ja nauttia kisoista. Olympialaiset ovat minulle uusi kokemus. Jos minuun kohdistuisi kovasti Suomen mitalihaaveita, olisivat paineet isommat. Pitää pitää omat resurssit ja tavoitteet mielessä – sen enempää kukaan ei voi vaatia.”

”Olympialaiset ovat minulle todella merkityksellinen asia, mutta samoin on koko tämä matka sinne. Saan huikeita kokemuksia tielläni Lontooseen. Jos en olisi urheilija, luulen että haluaisin olympialaisissa osallistua juuri maratonille – se on kuitenkin aikalailla koko kisojen ykköslaji ja siinä saa kisahuumaa koko rahan edestä, sillä se on yksi kisan pitkäkestoisimpia yhtäjaksoisia suorituksia!”

Leena tutustuu usein maratonreittiin ennen kisoja ja suunnitelmissa onkin viikonloppureissu Lontooseen keväällä.

”Henkinen valmistautuminen helpottuu, kun reitti on tuttu. Lontoon reitti vaikutti melko mutkaiselta, joka pidentää juoksuaikoja. Tavoitteenani on juosta kauden paras juoksuni Lontoossa. Olympiapaikka on etuoikeus, joka suodaan hyvin harvalle. Se noin kaksi ja puolituntinen suoritus Lontoossa on vain osa paljon suurempaa kokonaisuutta.”

4 May

Team Gainomaxin Leena Puotiniemi treenaa vailla valmentajaa

Olympiapaikan varmistanut Leena ei ole koskaan treenannut valmentajan ohjauksessa, vaan on aina ollut yksin vastuussa omista treeneistään. Normaalisti Leena juoksee 180−200 kilometriä viikossa. Noissa kilometrimäärissä voi jo pitää kisojakin harjoituksina, kun yksi puolimaraton ei matkana ole normitreeniä kummempi.

”Monet kisat ovat minulle kovavauhtisia harjoituksia, ehkä itsestään saa enemmän irti laittamalla lapun rintaan ja pääsemällä mukaan tapahtumiin. Usein kummastellaan sitä, että osallistun niin moniin kisoihin”

Joskus Leenankin usko on koetuksella, kun talvella ei pääse testaamaan omaa tasoaan kisoissa. Treeniin kuuluu niin ilon hetkiä kuin epätoivonkin pilkahduksia. Välineistä on onneksi apua: lenkeillä Leena mittaa etenkin juoksunsa keskinopeutta ja lataa tulokset kätevästi koneelleen.

Juoksutreenin lisäksi maratoonari käy salilla ja ryhmäliikunta- ja kehonhuoltotunneilla, Body kuuluu hänen suosikkijumppiinsa. Myös cross-trainer-laitteet ovat hänellä kovassa käytössä. Silloin harvoin, kun Etelä-Suomessa on hiihtokelit, on Leena oikein tyytyväinen. Tuolloin hän juokseekin vain kolmisen lenkkiä viikossa ja loput hoitaa hiihtäen. Tämän talven ensimmäisenä hiihtoviikonloppuna kilometrejä tuli heti noin 80. Hiihtäessä hapenottokyky paranee ja jalat säästyvät juoksemiseen verrattuna.

”Olen urheilun suhteen kaikkiruokainen. Aikoinaan liikuntayläasteella olin mukana kaikissa mahdollisissa joukkueissa kaukalopallosta koripalloon. Jos nyt saisin valita uuden lajin treenikalenteriini, se olisi varmasti jokin vesiliikuntalaji.”

Leena ei kyllästy tuttuihin lenkkimaisemiin, vaikka välillä muualla juokseminen tuokin mukavaa vaihtelua.

”Juoksen Helsingissä paljon merenrantoja pitkin, ja tiedän tarkasti eri lenkkien pituudet. Mieluiten juoksen kuitenkin mökillämme Saimaalla pitkin mutkittelevia hiekkateitä. Toisaalta, kestävyysjuoksijan on kestettävä askeettisuutta ja samoja reittejä.

Kuva: Anna Hämäläinen

Oman kehon kuuntelu tärkeää

Leenan suunnittelee kaikki treeninsä itse, ja kuuntelee kehoaan tarkasti. Esimerkiksi Gainomax kulkee jatkuvasti mukana koska Leena tuntee sen olevan hyväksi hänen treenilleen.

”Pyrin pitämään joka viikko yhden lepo- tai huoltopäivän viikossa: saatan käydä lapsen kanssa vesijuoksemassa tai vaikka Body balance -tunnilla. Loppuvuodesta en pitänyt kuukauteen yhtään lepopäivää, ja elimistö meni ihan tukkoon. Monet kestävyysjuoksijat pitävät paljon minua harvemmin lepopäiviä, mutta moinen tahti sopii erittäin harvalle. Kehitys tapahtuu levossa, eikä lepopäivänä saa juosta millään shoppailureissulla tai vastaavalla, vaan annettava kehon todella levätä. On löydettävä levon, treenin ja ravinnon tasapaino.”

27 Apr

Team Gainomaxin Tuuli Petäjä: valtavia rakeita ja lentokommelluksia

Paljon kisareissuja tekevä purjelautailija Tuuli Petäjä on joutunut matkoillaan jos jonkinlaisiin yllättäviin tilanteisiin, kuten raekuuron armoille Espanjan aavoilla:

”Kun lähdimme merelle, lämpöasteita oli parikymmentä, joten minulla ei ollut kokomärkäpukua päälläni. Ihan yhtäkkiä alkoi sataa herneen kokoisia rakeita, jotka kirpaisivat oikein kunnolla. Siinä sitten ihmeteltiin laudan päällä keskellä merta.”

Jos moinen kuuro sattuisi kisapäivänä, kisat varmasti keskeytettäisiin. Samoin kävisi, jos tuulen suunta muuttuisi todella ratkaisevasti tai jos nousisi sakea sumu – harvoin niin kuitenkaan käy. Kisoja perutaan ennemminkin kisapaikan lähistöllä pyörivien ukkosten vuoksi. Silloin kisaorganisaatio ei halua ottaa sitä riskiä, että myrsky vyöryy kisaajien ylle.

Lauta omilla teillään

Lentokoneessa Tuulilla on usein reilut 50 kiloa ylimääräistä matkatavaraa: mukana kulkee kolmimetrisen laudan lisäksi purjeita, märkäpukuja ja muuta tarpeellista. Perille pääsy saattaa olla toisinaan melkoisen haastavaa.

”Esimerkiksi reissuni Australian MM-kisoihin sujui aluksi ihan sujuvasti, kunnes perillä selvisi, että lautani oli hävinnyt jossakin matkan varrella. Matkalla oli ollut vain yksi välilasku, Singaporessa. Kesti viisi päivää, ennen kuin yhtään tiedettiin, missä lauta reissaa, eli yli kymppitonnin arvoiset kamat olivat hukassa.  Tiedettiin vain, että se on lähtenyt Helsingistä, mutta Singaporeen saapuminen ei ollut varmaa. Onneksi lauta löytyi ja vieläpä ehjänä. Joillekin kisakavereille on käynyt paljon kurjemmin ja lauta on tullut kahdessa tai useammassa osassa lentoreissulta.”

Kuva: Tuuli Petäjä

23 Apr

Team Gainomax: palautuminen on pakko muistaa

Palautuminen on kaikille urheilijoille ja kuntoilijoille todella tärkeää, mutta huipputasolla se on ihan pakko hoitaa kunnolla joka treenin jälkeen.

Tuuli Petäjä: kisojen välissä Gainomax tulee tarpeeseen!

Purjelautailukisoissa lähtöjen välissä on yleensä vain parikymmentä minuuttia. Siinä ajassa ei ehdi paljoa tankkailemaan, useimmiten Tuuli nauttiikin Gainomaxia. Nestettäkään ei saa juoda liikaa, ettei kisa mene hölskymiseksi.

”Tärkeää on nauttia jotain pientä palauttavaa, kuten Gainomaxia, pian sen jälkeen, kun on päässyt maaliin viimeisessä lähdössä. Seuraavana päivänä on näet taas oltava kisakunnossa. Siihen auttaa heti treenin jälkeen nautittu välipala ja pieni palauttava iltatreeni, kuten pyöräily rannalta hotellille. Siihen kunnon yöunet päälle ja taas jaksaa!”

Laura Salminen: talvella avantoon lenkin jälkeen

“Meillä on talvisin pihalla avanto, jossa usein seison juoksulenkin jälkeen. Ensin seison avannossa jalkoja myöten hetken ja vielä kaulaa myöten pari minuuttia. Kylmä kylpy tehostaa verenkiertoa ja pistää kuona-aineet liikkeelle – näin palautuminen tehostuu. Avantopulahduksella urheilijat voisivat välttää monet kipulääketabletit ja kylmävoiteet.”

Gainomax-faniksi tunnustautuva Laura nauttiikin Gainomaxia melkein joka päivä. Hurjasti treenaavan Lauran onkin pidettävä kroppa huippukunnossa koko ajan. Myös kisoissa palautuminen on todella tärkeää, sillä useimmiten kaikki lajit kisataan yhden ja saman päivän aikana, lisäksi alla on rankat alkuerät. Laura nauttiikin Gainomaxia pitkin kisapäivää, jotta pysyy parhaassa mahdollisessa vireessä koko koitoksen ajan.

Leena Puotiniemi: palautuminen kannattaa aloittaa jo ennen kisaa

Leenan huikeaa palautumiskykyä ja täyttä kisakalenteria on ehditty ihmetellä. Miten noin paljon kilpaileva urheilija voi kuitenkin parantaa suoritustaan kisa kisalta?

”En itsekään osaa täysin selittää palautumiskykyäni. Toisaalta aloitan palautumisen jo ennen kisaa. Juon puolikkaan Gainomaxin noin tuntia ennen suoritusta ja loput sen jälkeen. Totta on, että ihminen pystyy täysillä juoksemaan noin kolme maratonia vuodessa, koska valmistautuminen ja palautuminen vievät aikaa.”

18 Apr

Team Gainomaxin Leena Puotiniemen ihmiskoe

Ruotsin kielen lehtorina toimiva Leena onnistuu sulauttamaan arkeensa opettajantyön lisäksi myös äitiyden ja huippu-urheilun. Tosissaan juokseminen on ollut Leenalle tapa testata, mihin hän pystyy. Kyse on ennen kaikkea itsenä voittamisesta, ei niinkään kilpakumppaneiden päihittämisestä.

”Olen kovin kunnianhimoinen ja vaativa itseäni kohtaan. Kun tyttäreni syntyi neljä vuotta sitten, en voinut kuvitellakaan, että jäisin lepäilemään kotiin vauvan kanssa. Ensimmäiset kuukaudet heräsin aamuviideltä lenkille keskellä synkintä talvea.”

Ensimmäiset puolitoista vuotta Leena juoksi imetysten välissä. Vaikka homma väsyttikin, sai juoksemisesta energiaa. Lapsen myötä ajankäyttö muuttuu, ja Leena jaksotti päivänsä lapsen kanssa olemisen ja juoksemisen mukaan, kun vapaa-aikaa ei enää ollutkaan niin paljoa kuin ennen. Treeni sujui myös kotikuntopiirissä lapsen kanssa.

”Jos päivässä oli kaksi tuntia treeniaikaa, treenasin sen myös. Kun juoksu alkoi kulkemaan, aloin miettimään uusia jippoja treeniin.”

Kuva: Anna Hämäläinen

Treeniaikaa löytyy, kun pannaan löytymään

Opetustunnit järjestyvät joustavasti siten, että nyt keväällä Leenan opettamat tunnit alkavat aikaisintaan neljältä. Linnea-tytär käy aamupäivisin kerhossa, jolloin Leena käy lenkillä. Sitten hän ja nelivuotias Linnea viettävät iltapäivän yhdessä, kunnes äiti lähtee töihin. Myös Leenan mies juoksee maratoneja ja käy päivätöissä, joten aikataulujen yhteen sovittelu on joskus vaikeaa, muttei lainkaan mahdotonta. Leena toteaakin, että paljon on kiinni omasta viitseliäisyydestä.

”Joskus aika on vaan revittävä jostain. Toisinaan on aika rankkaa, kun kello soi aamuviideltä. Perheeni kuitenkin tukee valintojani kaikin keinoin.”

Periksiantamaton Leena hoitaa opettajan töitään myös iltaisin ja viikonloppuisin, ja kokeiden korjaaminen ja muu sujuu mainiosti esimerkiksi mökillä tai vaikka autossa. Onneksi hänen esimiehensä on todella ymmärtäväinen, itsekin harrastelijamaratoonari.

”Saan tästä upeita elämyksiä, kokemuksia ja rakennusaineita omaan elämääni, ja lisäksi on ollut ihana huomata kuinka moni muu elää mukana ja seuraa uraani tiiviisti. Juoksu ei ole enää vain minun oma juttuni. Taloyhtiön lapset tulevat usein katsomaan mitaleitani, opettajakollegat tsemppaavat kisakatsomoissa ja tuntemattomat tulevat juttelemaan. Jos pystyn esimerkilläni kannustamaan edes yhden ihmisen liikkumaan, olen tyytyväinen.”

12 Apr

Team Gainomax: tämä oli urani paras hetki

Millaisia ovat Team Gainomaxin jäsenten huikeiden urheilu-urien kohokohdat tähän saakka?

Purjelautailija Tuuli Petäjä

Tuulin uran huippuhetkiin kuuluvat viime MM-kisat Australiassa

”Oli huikeaa, kun olympiapaikka varmistui jo kisaviikon puolivälissä. Senkin jälkeen paransin suoritustani joka kisassa. Vaikka kisaviikko lähti vähän takkuisesti käyntiin, loppuviikosta fiilis oli aivan mielettömän hyvä.”

Nykyaikainen 5-ottelija Laura Salminen

Uran paras hetki tähän saakka on ollut, kun Laura voitti nuorten Euroopan mestaruuden vuonna 2003 Bulgarian Varnassa.

”Kisojen jälkeen iltahämärissä juoksimme isän kanssa hiekkarannalla. Eteensä ei enää meinannut nähdä, mutta oli aivan loistava fiilis, kun mietti mitä päivällä oli saavuttanut. Se muisto ei tule ikinä unohtumaan.”

Maratoonari Leena Puotiniemi

Viime vuoden Helsinki City Marathonin aamuna Hesarissa oli Leenasta iso juttu, ja monet sen lukeneet olivat mukana kannustamassa reitin varrella.

”Fiilis Helsingin kaduilla oli ihan käsittämätön. Juoksu kulki huippuhyvin ja kannustus reitin varrella oli uskomatonta. Vaikka reitti oli raskas, tuuli navakka ja juoksin miltei koko matkan täysin yksin, jäi juoksu tunnetasolla parhaaksi maratonikseni ikinä. Vastaan tulleet, perässäni juoksevat maratoonaritkin kannustivat minua innokkaasti ja onhan oman kaupungin kaduilla juokseminen ihan parasta.”

Leena voittikin tuolloin toisen maratonin putkeen.

10 Apr

Team Gainomaxin Leena Puotiniemi: olympiakunto tähtäimessä

Maratoonari kertoo, että elokuussa starttaavat olympialaiset ovat hänen kisakautensa päätavoite. Viime kesänä Berliinissä Leena juoksi 2:35 nuhaisena – mitkä ovatkaan juoksijan mahdollisuudet täydessä terässä! Kuntohuippu Lontoossa on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Juoksijan on varauduttava siihen, että uran parhaat suoritukset on jo juostu, ja kehitystä ei voi tapahtua ikuisesti. Tiedän, millä saan itseni mahdollisimman hyvään kuntoon, mutta esimerkiksi vammat voivat estää treenin kokonaan. Muutenhan tämä olisikin liian helppoa!”

Ennen Lontoota Leena aikoo juosta ainakin yhden kokonaisen maratonin Tukholmassa kesäkuussa, koska kauden ensimmäinen maraton on aina hieman vaikea ja suoritus tuo juoksuvarmuutta. Maratonilla valmistautumista maratonille ei voisi suositella monille. Leena on kuitenkin hämmästyttävän hyvä palautumaan ja pystyy moisiin suorituksiin yllättävän helposti.  Lisäksi kisaohjelmassa on useita puolikkaita, mutta puolimaraton ei suoraan kerro, miten kokonainen maratonmatka kulkee. Leena kertookin, että ne ovat kaksi täysin eri lajia.

”Kisakausi alkaa huhtikuussa puolimaratonin suomenmestaruuskisoissa ja siitä alkaa tiivis kilpailukevät ja -kesä, joka tietysti huipentuu Lontoossa. Ennen jokaista kisaa juon puolikkaan Gainomaxin suunnilleen tuntia ennen starttia. Laitan vajaan juoman auton kylmälaukkuun ja nautin loput maalissa, silloin fiilis on aivan huikea.”

5 Apr

Team Gainomaxin Laura Salmisen herkkuresepti: Gainomaxia marjojen kera

Laura pitää Gainomaxia aina mukana ja nauttiikin sitä miltei päivittäin. Laura on tottunut Gainomaxin tuunaaja, ja syö sitä usein marjojen kera.

”Tänä aamuna juoksulenkin jälkeen laitoin vanilja-Gainomaxin sekaan mansikoita, puolukoita, tyrnimarjoja ja karpaloita.”

Laura pitää kovasti myös Gainomax Protein Bar -patukoista. Hän kehuu, että Gainomaxin patukat sulavat muita patukoita paremmin, eikä mahaan jää painavaa möykkyä. Lisäksi ne maistuvat mainioilta! Gainomax kulkee Lauran mukana myös kisareissuille ulkomaille: juomia on helppo ottaa mukaan ja nauttia lajien välissä ja kisojen jälkeen. Gainomax ei tee oloa raskaaksi, mutta auttaa jaksamaan kilpailun tiimellyksessä.

Muuten Laura syö todella terveellisesti ja monipuolisesti – hän suosii etenkin marjoja, hirssiä, tattaria ja papuja, pähkinöitä ja soijatuotteita. Kasvissyöjä-Laura ei ole koskaan edes maistanut lihaa.

”Gainomax on kasvissyöjälle aivan mahtava lisä ruokavalioon. Se on helppo, luonnollinen ja herkullinen energianlähde. Gainomax on minusta parempaa kuin jätski!”

Onko sinulla omaa herkkureseptiä, johon käytät Gainomaxia?

3 Apr

Team Gainomaxin Tuuli Petäjä: Gainomax aina mukana

Tuulilla on aina treenikassissaan Gainomaxia – suklaa on surffarin lempimaku. Myös Gainomax Protein Bar -patukat saavat Tuulilta kehuja, erityisesti jogurttikuorrutteinen mustikkapatukka. Banaaneja onkin turha etsiä Tuulin treenikassista.

”Gainomax on toimivaa ja helppoa, koska se kulkee kätevästi mukana. Se on aina valmis herkku nautittavaksi, vaikka laudan päällä heti treenin tai kisan jälkeen. Gainomax ei myöskään mene pilalle treenikassissa päivän mittaan.”

Tuuli syö terveellisesti ja laittaa mielellään ihan tavallista ruokaa kotona.  Aamiainen on hänelle todella tärkeä, sillä aamupala pistää päivän käyntiin. Sitä seuraavat usein välipala, lounas, päivällinen ja iltapala.

”Syön monipuolisesti ja järkeviä määriä, enkä vetele mitään megatankkauksia tai laske kaloreita. Kuten varmaan muutkin naiset, tulen aika kärttyisäksi, jos en ole syönyt kunnolla. Silloin ei huumori oikein luista. Ruokavalion kanssa täytyy olla jokseenkin suunnitelmallinen vaikkei joka aterian sisältöä etukäteen mietikään. Tiedän esimerkiksi suurin piirtein mihin aikana ja missä syön seuraavan isomman aterian.”

Kuva: Tuuli Petäjä

Tuuli kertoo, että palautuminen treenin jälkeen on todella tärkeää – silloin on saatava sekä hiilihydraatteja että proteiinia. Gainomaxista saa helposti juuri ne kehon kaipaamat ravintoaineet.

Herkuttelu on Tuulille kuitenkin sallittua. Leipominen on hänestä kerrassaan mukavaa puuhaa, ja herkut hän nauttii mieluiten yhdessä ystävien kanssa. Myös marjasmoothiet kuuluvat olympiaurheilijan suosikkiherkkuihin.